lunes

210512

me and my baby.
santiago. chile.
mayo 2012.

3 comentarios:

Kirjailijatar dijo...

Suloiset, te kaksi. Sinusta on tullut ihan koiraihminen, hassua.

Helen dijo...

Apua, niin ihana koira! Mun sydän sulaa! Sääli, että nykyinen elämäntilanteeni ei salli koiran "hankkimista" (ruma ilmaisu).
Ja mahtavaa, että adoptoitte, tosi hieno teko. Ystäväni Puolassa omistaa 7-vuotiaan entisen katukoiran, joka vietti kuusi kuukautta sen ensimmäisestä vuodesta häkissä. Se on maailman parhaiten käyttäytyvä ja hieno koira. Hats off kaikille adoptoiville!

etta dijo...

kirjailijatar: ja vieläpä ihan kympillä! kyllä mä pienestä asti olen koirista tykännyt, mutta jossain vaiheessa aloin pelkäämään varsinkin isompia, en oikeen ees tiedä miksi. nykyään kyllä leikin ja paijaan ihan niitä isompiakin.

helen: mimi on kyllä ihanin koira, jonka mä tunnen! mun mielestä ne koirat, jotka on viettänyt osan elämästään kadulla on just kaikista vilpittömimpiä ja kiitollisimpia. mun vanhemmillakin on pietarista adoptoitu katukoira ja sekin on aivan ihana. santiagossa ainakin on ihan käsittömätön määrä katukoiria, mutta silti vaan osa ihmisistä haluaa "rotukoiria"...